Yhteystiedot

Matti Hökkä
90500 OULU
p. 0400 583912
matti.hokka
@mail.suomi.net

Uusimmat kirjoitukset

"Ja iltapäivällä iski levottomuus"

Keskiviikko 8.5.2013 klo 13:17

" Ja iltapäivällä iski levottomuus" - ajatus tuli mieleeni kun mietin mitä rauhattomuus, levottomuus oikein on. ( Otsikon niminen kirja, romaani on olemassa - en kylläkään ole lukenut sitä). Levottomuus saattaa iskeä kuin tyhjästä. Usein saa miettiä pitkäänkin ennenkuin tavoittaa sen synnyn alkujuuret On jo edistystä se, että tunnistaa oman levottomuutensa ja kykenee jo siinä vaiheessa pysähtymään ja kysymään, että mistä tässä nyt on oikein kysymys. Monethan tässä vaiheessa vain lisäävät kaasua omaan koneistoonsa, eli jatkavat esim. touhuamista jotta saisivat epämiellyttävän olon häviämään itsestään. Tietoisuutensa tukahduttamisestahan siinä on kysymys.

Elämämme koostuu aina alun alkaen pienistä asioista joita tehdään ja joista huolehditaan. Monet kuvittelevat mielessään suuria asioita eivätä huomaa, että suuruuden perusta on tämän hetken pienten asioitten kunnioittamisessa. Tämä hetki on siinä mielessä pieni siksikin, että se on yksinkertainen. Tähän hetkeen kätkeytyy kuitenkin suuri voima, mutta tätä voimaa me emme useinkaan tavoita. Miksi? Mm. siksi, että me emme sitoudu juuri nyt vallitsevaan hetkeen.

Eräs suuri hengellinen opettaja on sanonut: " Isä on minussa ja minun tekoni ovat hänen tekojaan. Omin neuvoin minä en voi tehdä mitään." Toiset sanovat, että ihmisessä oleva viisaampi äly voi johtaa heitä ja heidän olisi hyvä saada yhteys tähän viisaampaan älyyn. Silloin kaikki menee hyvin ja heillä on rauhallinen ja levollinen olo. Mikä sitten erottaa ihmisen tästä viisaammasta, rauhallisesta ja selkeästä olosta, ja miksi?

Erottamisen tekevät levottomuus, stressi ja kaikenlainen kielteisyys jotka ovat saaneet vallan tietoisuudessamme. Mitä on stressi? Lyhyesti - vastustamista, kaiken olevan vastustamista. Et hyväksy sitä mikä on, vaan vastustat vallitsevaa hetkeä - ajatustoiminnalla. Tunnet olevasi jälleen ihan yksin maailmassa ja taistelevasi jotakin vastaan, tai yrittäväsi saavuttaa jotakin.

Miksi levottomuus ja stressi nousivat esiin? Siksi, että käänsit selkäsi tälle hetkelle. Miksi teit niin?  Siksi että oletit jonkin muun olevan tärkeämpää. Unohdit pysyä tässä hetkessä. Lipesit läsnä olevasta hetkestä ja niin helvetti on vallannut hetkessä mielesi. Ajattele: Yksi pieni virhe, yksi pieni unohdus ja niin kärsimys on saanut vallan tietoisuudessasi. Mitä tästä opimme?  Palaa aina nykyhetkeen, kun huomaat olevasi ajatuksissasi menneissä tai tulevaisuuden huolia murehtimassa. Todellisuudessa tulevaisuuskin tulee eteemme aina tässä ja nyt hetkenä.

1 kommentti . Avainsanat: stressi, levottomuus, länsnäolo, hyväksyminen, kärsimys

Luonko uutta vai koetanko uudistaa vanhaa

Keskiviikko 26.9.2012 klo 19:25

Luonko uutta vai koetanko uudistaa vanhaa? Tämä ajatus tuli mieleeni, kun eilen katsoin Huomenta Suomen lähetyksessä tullutta juttua: media myllerryksessä. Siinä oli vierailijana alan yliopistoprosessori ja luova yrittäjä Saku Tuominen. He keskustelivat siitä mihin media menee kun koko ajan tulee uutta ja uudenlaista luomista ja ilmentämistä. He käsittelivät myös mm. blogeja ja niiden merkitystä, joita ihmiset työstävät ja tuovat julki hyvin monilta aloilta usein suurenkin punnertamisen tuloksena.

Näki melkoisen selvästi miten alan asiantuntijat erottuivat maailmankuvissaan. Alan professori selitti vanhalla tavalla mitä nyt tapahtuu mediakentässä ja koetti sovittaa uutta vanhan maailmankuvan mukaiseen  ajatteluun. Saku Tuominen erottui siinä, kun hän kertoi, että tänä päivänä tulee valtavan paljon uutta ja hienoa ja hyvää journalismia, bloggaamista ja youtube kuvauksia joissa ilmennetään asioita aivan uusilla tavoilla. Ihmiset tekevät innoissaan ja luovat uutta ja useinkin ilman palkkaa - pelkän uuden luomisen innoittamisen johdosta.

Juuri nämä ajatukset ja tuntemukset ovat minullakin usein mielessäni kun mietin mistä kirjoittaisin seuraavaksi pohtien pitkäänkin ennen kuin tuon sen julki. Vaikeudeksi olen kokenut vain sen, miten ilmentää uusia ajatuksia ja näkökulmia ja että ne olisivat mahdollisimman monelle ymmärrettäviä. Tekisi mieli kirjoittaa aivan uudella tavalla ja uusilla termeillä uusista asioista. Mutta niitä ei ehkä ymmärretä jos niitä katsotaan ´vanhan maailman´ näkökulmasta. Tässä kohdin olenkin sitten monesti tehnyt kompromissejä koettaen selittää asiaa ehkä liikaakin.

Mielestäni elämme aikaa jolloin uutta paljastuu koko ajan huimaavalla vanhdilla samalla kun vanhat rakenteet koettavat pitää puoliaan tässä myllerryksessä. Kun ihminen koettaa uudistaa vanhaa, hän kokee asiat useinkin taisteluna ja kovana ponnisteluna. Ei huomata ja ymmärretä sitä, että vanha kuolee ja häviää rakastettaessa uutta. Uskomukset ovatkin usein suurimpina esteinä joka jarruttaa kehitystä.

Jos ihminen ei ole toiminnoissaan hyväksymisen, nauttimisen tai innostuksen tilassa - ei aikaakaan kun hän huomaa luovansa kärsimystä sekä itselleen että muille. Tämä on sitä vanhan egokeskeisen maailmankuvan mukaisen elämisen tulosta.

Joku on sanonut, että käynnissä on jo kolmas maailmansota jota käydään ihmisten mielistä ja sieluista. Itse tunnustaudun uusien, kevyempien, ehyempien ja positiivisimpien ajatusten ja rakenteiden kannattajaksi. Tämän huomaa helpostikin blogini aiheista ja niiden sisällöistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: blogi, luominen, you tube, innostuminen, nauttiminen, hyväksyminen

Miten voit luoda vapautta elämääsi osa 3

Lauantai 1.9.2012 klo 12:49

Ehkä tärkein näkökulma siihen miten voi luoda lisää vapautta elämäänsä on mielestäni se, että keskittyy elämässään niihin alueisiin joissa on jo onnistunut luomaan vapautta, eikä niihin joissa ei ole vielä onnistunut sitä tekemään. Tämä saattaa kuulostaa nurinkuriselta, mutta näin milestäni asia on, sillä kaikki se mihin elämässäsi keskityt lisääntyy. Kun keskityt myönteisiin asioihin, ne lisääntyvät entisestään. Jos keskityt kielteisyyteen, se tulee lisääntymään.

Parhaiten ihminen voi luoda vapautta selvittämällä ensin itsessään sen, miksi reagoi niinkuin reagoi, eli sen mistä hänen reaktionsa johtuvat. Ellei ihminen suostu tähän, kaikkien hyvien ohjeitten antaminen on oikeastaan aivan turhaa. Tämä on elämän pituinen matka ja voidaan puhua oikeastaan tietoisuuden, tiedostamisen kasvusta. Sitä mukaa kun tiedostaminen, ymmärrys kasvaa, sitä mukaa voi myös vapauden tunne kasvaa, kun ihminen purkaa elämisen esteitä  itsessään. Toinen ihminen voi olla rinnalla näyttämässä mitä asioita ihminen on oppimassa ja auttamassa jättämään taakse asioita jotka eivät enää toimi nykyhetkessä.

Monet ihmiset ovat hyvin herkkiä ja allergisia ystäviensä, naapuriensa yms. ihmisten ihmisten arvosteluille ja huomautuksille. Kun ihminen päättää hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on, hän valitsee aina ilon elämäänsä. Tällä tavoin hän luo aina vapautta elämäänsä. Hän on vapaa siitä, että muiden pitäisi käyttäytyä tietyllä tavoin, voidakseen kokea iloa ja vapautta elämässään. Hän on vapaa omista odotuksistaan.

Ihmissuhteissa niin kuin koko elämässä vapauteen kulminoituu oikeastaan yksi asia ylitse muiden. Se on hyväksyminen. Tämä on mielestäni kaiken ydin. Siinä suhteessa kuin voit hyväksyä tosiasioita ja realiteetteja niin itsessäsi kuin toisissakin ja koko elämässäsi, voit kokea vapautta. Jos haluat vapautta elämääsi, ole halukas sitä myös antamaan läheisillesi. Et voi omistaa toista ihmistä, etkä voi luoda tasavertaista ihmissuhdetta, jos rajoitat toisen vapautta. Jokaisella on oikeus tehdä elämässään sitä mikä lisää hänen elinvoimaansa ja edistää omaa kehitystä. Ehkä kaikkein hyödyllisintä vaikeassa ihmissuhteessa on kysyä itseltään: Voinko kehittyä tässä suhteessa edelleen? Jos voi, silloin sitä kannattaa jatkaa.

Kaikki se, mistä syytät muita elämässäsi sinä riistät itse itseltäsi. Toiset ovat kuin peilejä jotka heijastavat sinulle takaisin kaiken sen, miten itse kohtelet itseäsi. Jos sinusta tuntuuu, että läheisesi vaativat sinulta sellaista mitä et pysty tai halua antaa heille, voit kysyä itseltäsi: Mitä sellaista he vaativat, mitä en pysty itse itselleni  suomaan ja sallimaan. Tässä asiassa terapia/ keskustelusta on hyötyä.

Olet vapaa, kun voit valita itse asenteesi, suhtautumistapasi. Voit hetki hetkeltä luoda vapaudentunteen ymmärtämällä, että olet vapaa tuntemaan, suhtautumaan ja toimimaan haluamallasi tavalla, joka tuottaa sinulle suurinta iloa ja merkitystä. Tällöin olet saavuttanut suurimman vapauden, vapauden olla ja toimia niin, että se heijastaa syvintä totuuttasi.

Päätän tällä erää tämän aiheen käsittelyn. Aihe on laaja ja suhteellisen vaikea kiteyttää edes kolmeen kirjoitukseen. Kommentoi ihmeessä näitä, jos ne herättävät mielenkiintoa. Voit tehdä sen nimimerkillä, eivätkä tietosi muutenkaan tule palautteessasi esille - ellet niin niemenomaan halua. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyväksyminen, tietoisuus, reagointi, reflektointi, ihmisuhteet, kriisi

Mitä vapaus on? Osa 1.

Keskiviikko 29.8.2012 klo 17:11

MITÄ  VAPAUS  ON?  OSA 1.

Elämme yhteiskunnassa, jossa moni asia on säänneltyä ja jollain lailla aina rajoittaa vapauttamme. Viime vuosina tapahtuneet terroriteot maailmalla ovat entisestään rajoittaneet ihmisten vapautta, varsinkin lentoliikenteessä sen havaitsee kaikista selvimmin. Lait ja asetukset ovat tietenkin tarkotettu suojelemaan ihmistä, ovat hyväksi ihmiselle ja ovat yhteiskuntarauhan edellytys. Mutta mitä on todellinen vapaus, yksilön sisällinen vapaus? Kuinka vapaa ihminen voi kokea olevansa eläessään tällaisessa yhteiskunnassa kuin mitä nykyisin eletään tällä maapallolla.

Uskon, että vapaus on ihmisen synnyinoikeus. Jokainen ihminen syntyy vapaana kaikesta - odotuksista, vaatimuksista, pakoista, ehdoista jne. Vapaus on ennen kaikkea sisäistä tuntemusta ja kykyä valita mitä haluaa elämässään. Vapaus on sitä, että tietää ja kokee omistavansa oman elämänsä ja määräävänsä siitä aivan itse. Kokee voivansa reagoida vapaasti mihin tahansa elämässään. Ennen kaikkea vapaus on ilon edellytys, sillä jos ihminen tuntee olevansa loukussa tai oikeuksiaan loukatun, hän ei voi tuntea iloa, todellista iloa.

Nämä jo syntymässä saadut oikeudet ja vapaudet ihminen vain menettää melkoisen nopeasti alkavan elämänsä alkuvuosina. Koska mielestäni näin käynyt meille, lähes jokaiselle ihmiselle, näen välttämättömäksi voida purkaa sellaiset uskomukset, odotukset ja pakot, jotka ovat anastaneet ihmiseltä oikeuden tuntea vapautta myöhemmässä elämässä.

Miten tämä ns. purkaminen voisi tapahtua? Ehkä aivan ensimmäiseksi olisi hyvä selvittää itselleen se, että hyväksyy valinneensa sen elämäntilanteen missä juuri nyt on - huolimatta siitä, onko kokenut ja tuntenut valinneensa vapaasti vai ei. Ellei ihminen edes tätä lähtökohtaa tunnusta itselleen todeksi, uhrin roolissa pysyminen on takuuvarmaa koko myöhemmässä elämässä. Eikä uhri voi tuntea vapautta koskaan - väitän näin.

Kun ihminen hyväksyy em. lähtökohdan, seuraavaksi voisi pureutua siihen suureen problematiikkaan, miten on vapautensa menettänyt, antanut pois. Eli, miten on ihmisen käynyt. Millaisia johtopäätöksiä on elämänsä alkuvuosina tehnyt, joista sitten on seurannut vapauden kaventuminen, väheneminen ja jopa kokonaan menettäminen. Koska aihe on laaja ja merkittävä, pureudun tämän aiheen jatko-osissa edellä mainittujen seikkojen lisäksi myös siihen, miten vapautensa pystyy palauttamaan ja sitä jälleen tuntemaan ja kokemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapus, valinta, hyväksyminen, synnyinoikeus, ilo