Yhteystiedot

Matti Hökkä
90500 OULU
p. 0400 583912
matti.hokka
@mail.suomi.net

Uusimmat kirjoitukset

Rauhaa vai rauhattomuutta

Lauantai 22.12.2012 klo 13:05

Näin joulun alla ajatus rauhasta käynee meidän monienkin mielessä aivan luonnostaan. Itse kullakin on erilaiset odotukset ja käsitykset siitä mitä rauha on ja miten se on mahdollista saavuttaa ja kokea. Luomalla sille hyvät puitteet mielemme on ehkä helpompi rauhoittua. Ja tähän monien jouluvalmistelutkin tähtäävät. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni onnistuu tässä rauhan tavoittelussaan joulun aikaan.

´Ollakko vai eikö olla´ - ajatus putkahti mieleeni pohtiessani mielen toimintaa ja  sitten olemista - sitä, että mitä oleminen on ja voiko sitä edes ns. ajatella. Mietin myös tämän olemisen suhdetta mieleen, ajatuksiin ja henkisiin harjoituksiin.

Olen ymmärtänyt, jos tällaista voi edes ymmärtää, että ´olemisen´ salaisuus  on hyvin, hyvin  yksinkertainen asia. Niin yksinkertainen, että emme sitä edes huomaa  päivittäisessä elämässämme - kun huomaamme jo ajattelevamme kaikenlaista. Vaikka koettaisi kiinnittää huomionsa pelkkään olemiseen, saattaa huomata hetken päästä, että ajattelee jo kaikenlaista, esim. sitä mitä nyt olisi hyvä tehdä ja miten nyt siihen ja siihen asiaan suhtaudun.

Kun oleminen ei ole tekemistä eikä harjoitusta, se saa mielemme yhä enemmän ymmälle. Olemme niin tottuneet siihen, että kaikki arvokas on saavutettavissa tekemisen kautta. Nyt sitten pitäisi yks kaks alkaa luopumaan tästä ajatuksesta ja käsityksestä, ja jopa siitä, että olemistaan ei voi edes ajatella. Tämä menee jo monien ymmärryksen yli ja he luovuttavat viimeistään tässä vaiheessa - kunnes huomaavat luovansa jällen  kärsimystä elämäänsä ja ovat taas halukkaita pysähtymään ja kysymään mistä tässä kaikessa oikein on kysymys.

Olen tullut siihen tulokseen, että uskallus pysähtyä, suostua pysähtymään ja haluta mielen pysähtyä - on ehkä rohkeinta mihin ihminen voi elämässään alkaa ja suostua. Pelottelemme itseämme kaikenlaisilla mörköillä, että ajatuskin rauhasta on monelle vain kaukainen haave. Ja kuitenkin jokainen voi syvällä sisimmään tuntea ja kokea, että se on mahdollista jos vain uskaltaisi rauhoittua ja pysähtyä. Vaan olemmeko riittävän halukkaita ´maksamaan´ rauhasta minkä hinnan se vaatii - tätä voi itse kukin kysyä itseltään.

Minua helpottaa ja lohduttaa jo pelkkä tieto siitä, että rauha, todellinen rauha on mahdollinen, jos vain suostun pysähtymään ja hiljentymään ja katsomaan mitä sitten tapahtuu. Ja että tämä ei ole ajattelemista eikä tekemistä eikä suorittamista. Tämä on kaikkein suurin lahja minkä ihminen voi saada ja omata - vieläpä ilmaiseksi. Se on kaikille tarjolla, niin rikkaille kuin köyhille. Tässä elämä on hyvin oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikkia kohtaan. Hyvää joulua ja rauhaa sinulle lukijani!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rauha, mieli, rauhtattomuus, pelko, tietoisuus, oleminen

Mielen terveydestä

Lauantai 19.11.2011 klo 20:47

Tänä päivänä ihmiset sairastavat mielen sairauksia enemmän kuin koskaan. Mieltä hoidetaan lääkkeillä myös enemmän kuin aiemmin. Kuitenkaan ei puhuta kovinkaan hyvistä lääkehoidon tuloksista, vaikka mielestä tiedetään jo hyvinkin paljon. Paljon parempia tuloksia ei saada terapioillakaan. Miten tämä on mahdollista? Miksi on näin?

Eräs syy on se, ettei vieläkään tunneta ihmisen mieltä ja muita tekijöitä riittävästi. Tietoisuus asiasta on vajavaista. Kun kysyn masentuneelta: "Oletko huomannut, onko masennuksesi vähentynyt vai lisääntynyt viime aikoina", hän kykenee tarkastikin sanomaan miten asian laita on. Kysyn sinulta: "Kuka on se, joka tekee havaintoja? Onko sekin masentunut"? Onko sinussa kaksi minää  - masentunut ja se joka tekee havaintoja asiasta.

Useimmat yllättyvät, menevät hämilleen, jopa järkyttyvät tuollaisesta havainnosta. Minussako on jokin osio, joka kykenee tekemään tuollaisia havaintoja eikä ole koskaan masentunut. Osio, joka on aina terve, tasapainoinen ja rauhallinen, Ellei se olisi tätä, se ei pystyisi näin tarkkoihin havaintoihin. Mutta kuka tai mikä on tämä osio meissä, ja miten se toimii? Eikö olisi tärkeää tunnistaa tätä puolta itsessä enemmän.

Sanon, että mieli ei ole ongelma. Mielellä, egolla on tärkeä tehtävänsä asioista sopimisissa ym. käytännön asioitten hoitamisessa. Ongelma on se, että me samaistumme tähän mieleen, egoon. Kuvittelemme ja uskomme, että olemme yhtä kuin se. Tosipaikan, kriisin tullessa se ei kuitenkaan kestä ja niin pelko ym. huolet astuvat kuvaan. Siksi ihminen joutuu niin helposti paniikkiin ja pois tolaltaan.

Miten edetä asiassa? Ei ole muuta tietä kuin itsensä tunteminen. Sinulla on kyllä muistisi varastossa keinoja ja toimintatapoja miten olet aiemmin selvinnyt ongelmatilanteissa. Niissä sinä olet saanut myös onnistumisen kokemuksia ja itsesi tunteminen on lisääntynyt niiltä osin. Kiinnostu tarkkailemaan omaa mieltäsi ja sitä mitä ajattelet ja tunnet kussakin tilanteessa. Ole kuin kissa hiiren kolon ulkopuolella. Odota ja seuraa valppaana sitä, että "mikähän on seuraava ajatukseni"?

Kun jatkat tällaista havainnointia itsesi tunteminen lisääntyy. Alat huomata kuinka ajatuksesi tulevat kuin tyhjästä ja haihtuvat kuin pilvet. Näin alat vähitellen myös huomata, että et ole yhtä kuin ajatuksesi. Todellisuudessa olet näitten havaintojen tarkkailija.

2 kommenttia . Avainsanat: mieli, samaistuminen, ego, tarkkailija