Yhteystiedot

Matti Hökkä
90500 OULU
p. 0400 583912
matti.hokka
@mail.suomi.net

Uusimmat kirjoitukset

Vapaudesta - osa 4 Kell onni on se onnen kätkeköön

Sunnuntai 2.9.2012 klo 10:14

Kell onni on se onnen kätkeköön ajatus tuli mieleeni saadessani palautetta vapautta käsittelevistä kirjoituksistani. Myötätunto nousi mieleeni ajatellessani sitä mitä parisuhteessa tapahtuu ja aiheuttaa se, kun toinen kehittyy ja toinen taas ei. Ei ole ollenkaan yksinkertainen juttu se, kun vain toinen kehitty ja toinen ei. Luulisi, että on iloinen asia molemmille se, kun edes toinen lähtee kasvuun. Näin ei asianlaita ole ollenkaan. Tässäkin voin puhua oman kokemani pohjalta.

Kun parisuhteessa tapahtuu muutoksia se aiheuttaa aina kriisin - myös kasvuun lähtevälle, koska toinen kokee kasvun uhkana ja huonona asiana. Kannattaa ymmärtää, että toinen reagoi käytökseesi juuri siten, kuin hänen uskomuksensa sen hänelle sanoo. Nyt kasvuun lähtenyt joutuu ottamaan huomioon myös sen, että toinen saattaa tehdä kaikkensa estääkseen sinua muuttumasta ja kasvamasta. Laajentunut ymmärryksesi joutuu heti koetukselle siinä, että pystytkö olemaan lujana ja uskollisena omalle kasvullesi, reagoi toinen miten tahansa. Suosittelen tässä hitaan kasvun ja muutosten taktiikkaa jotta sisimpäsi ehtii tottua myös ulkoisesti uuteen identiteettiisi. Ja myös toinen saa aikaa kasvamiseen ja hyväksymiseen.

Monien on pakko purkaa ihmissuhteensa, koska se rajoittaa heidän kasvuaan ja kehitystään. Osaa taas pelottaa heidän kumppaninsa vapaudentarve. He tulkisevat sen useinkin haluksi irtaantua kuin että toinen haluaisi tilaa ja aikaa etsiä rauhassa omaa sieluaan tai korkeampaa minäänsä. Ajattele vankia, jota vartija vartioi ympäri vuorokauden. Kumpi oikeastaan on vanki, vartija vai vanki? Jos tunnet, että sinun on jatkuvasti valvottava toista etkä luota häneen ja anna hänelle hänen vapauttaan, olet samassa ansassa kuin hänkin. Moni kadottaa vapautensa pitämällä jatkuvasti silmällä sitä, mitä hän ei halua menettää käyttäen kaiken aikansa toisen vahtimiseen.

Mitä mustasukkaisuus oikein on? Minusta mustasukkaisuuden tunne perustuu aina pelkoon, että kumppanisi antaa muille jotakin, mitä et itse saa häneltä. Kun tarkemmin ajattelee asiaa, kyse onkin usein jostakin, mitä et itsekään anna ja suo itsellesi. Jos olet puolisostasi mustasukkainen, silloin kun hän on huomaavainen jotakuta toista kohtaan ja rajoitat hänen vapauttaan, mieti asiaa uudelleen. Ehkäpä jokin puoli minuudestasi ei saa sinulta tarvitsemaansa huomiota osakseen. (Tämä voi olla vaikeaa ymmärtää tämän tarkemmin tätä selittämättä).

Mustasukkaisuus riistää vapauden sekä siltä, joka on mustasukkainen että siltä, jota yritetään omistaa. Jos suot itsellesi sen, mitä tarvitset - olkoon kyse huomiosta, rakkaudesta tai mistä tahansa muusta - et tunne mustasukkaisuutta. Huomaat saavasi tyydytystä monelta muulta taholta ja muilta ihmisiltä etkä vain niiltä joita rakastat. Mustasukkainen pelkää ja uskoo puutteeseen, siihen että kaikille riitä. Vapaa kokee turvallisuutta ja uskoo runsauteen, siihen että jokaiselle on tarpeeksi.

Haluan päättää tämän kirjoituksen mieliajatuksiini, joka pätee mielestäni tätä vapaudenkin teemaa käsitellessäni: Useimmat kuvittelevat turvallisuudentunteen tulevan ulkopuolelta, jostakin tai joltakulta. Kuitenkaan - Mitään ei voida antaa sinulle, ennen kuin itse voit suoda sen itsellesi. Jos et kykene suomaan sitä itsellesi, kukaan muukaan ei voi antaa sitä sinulle. Tämä tarkoittaa, että mitä tahansa etsitkin tunteaksesi olosi turvalliseksi - rahaa, tyttö- tai poikaystävää, avioliittoa tai kotia - mikään etsimistäsi asioista ei voi tyydyttää tarvettasi, ennen kuin olet suonut itsellesi sisäisen turvallisuudentunteen. Ja tässä voin auttaa sinua: Näkemään mikä estää sinua tuntemasta turvallisuutta, ja olla rinnalla poistamassa esteitä sisäisen vapauden ja turvallisuudentunteen kokemisen tieltä.

3 kommenttia . Avainsanat: vapaus, turvallisuus, mustasukkaisuus, pelko, kasvu, kriisi

Miten voit luoda vapautta elämääsi osa 3

Lauantai 1.9.2012 klo 12:49

Ehkä tärkein näkökulma siihen miten voi luoda lisää vapautta elämäänsä on mielestäni se, että keskittyy elämässään niihin alueisiin joissa on jo onnistunut luomaan vapautta, eikä niihin joissa ei ole vielä onnistunut sitä tekemään. Tämä saattaa kuulostaa nurinkuriselta, mutta näin milestäni asia on, sillä kaikki se mihin elämässäsi keskityt lisääntyy. Kun keskityt myönteisiin asioihin, ne lisääntyvät entisestään. Jos keskityt kielteisyyteen, se tulee lisääntymään.

Parhaiten ihminen voi luoda vapautta selvittämällä ensin itsessään sen, miksi reagoi niinkuin reagoi, eli sen mistä hänen reaktionsa johtuvat. Ellei ihminen suostu tähän, kaikkien hyvien ohjeitten antaminen on oikeastaan aivan turhaa. Tämä on elämän pituinen matka ja voidaan puhua oikeastaan tietoisuuden, tiedostamisen kasvusta. Sitä mukaa kun tiedostaminen, ymmärrys kasvaa, sitä mukaa voi myös vapauden tunne kasvaa, kun ihminen purkaa elämisen esteitä  itsessään. Toinen ihminen voi olla rinnalla näyttämässä mitä asioita ihminen on oppimassa ja auttamassa jättämään taakse asioita jotka eivät enää toimi nykyhetkessä.

Monet ihmiset ovat hyvin herkkiä ja allergisia ystäviensä, naapuriensa yms. ihmisten ihmisten arvosteluille ja huomautuksille. Kun ihminen päättää hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on, hän valitsee aina ilon elämäänsä. Tällä tavoin hän luo aina vapautta elämäänsä. Hän on vapaa siitä, että muiden pitäisi käyttäytyä tietyllä tavoin, voidakseen kokea iloa ja vapautta elämässään. Hän on vapaa omista odotuksistaan.

Ihmissuhteissa niin kuin koko elämässä vapauteen kulminoituu oikeastaan yksi asia ylitse muiden. Se on hyväksyminen. Tämä on mielestäni kaiken ydin. Siinä suhteessa kuin voit hyväksyä tosiasioita ja realiteetteja niin itsessäsi kuin toisissakin ja koko elämässäsi, voit kokea vapautta. Jos haluat vapautta elämääsi, ole halukas sitä myös antamaan läheisillesi. Et voi omistaa toista ihmistä, etkä voi luoda tasavertaista ihmissuhdetta, jos rajoitat toisen vapautta. Jokaisella on oikeus tehdä elämässään sitä mikä lisää hänen elinvoimaansa ja edistää omaa kehitystä. Ehkä kaikkein hyödyllisintä vaikeassa ihmissuhteessa on kysyä itseltään: Voinko kehittyä tässä suhteessa edelleen? Jos voi, silloin sitä kannattaa jatkaa.

Kaikki se, mistä syytät muita elämässäsi sinä riistät itse itseltäsi. Toiset ovat kuin peilejä jotka heijastavat sinulle takaisin kaiken sen, miten itse kohtelet itseäsi. Jos sinusta tuntuuu, että läheisesi vaativat sinulta sellaista mitä et pysty tai halua antaa heille, voit kysyä itseltäsi: Mitä sellaista he vaativat, mitä en pysty itse itselleni  suomaan ja sallimaan. Tässä asiassa terapia/ keskustelusta on hyötyä.

Olet vapaa, kun voit valita itse asenteesi, suhtautumistapasi. Voit hetki hetkeltä luoda vapaudentunteen ymmärtämällä, että olet vapaa tuntemaan, suhtautumaan ja toimimaan haluamallasi tavalla, joka tuottaa sinulle suurinta iloa ja merkitystä. Tällöin olet saavuttanut suurimman vapauden, vapauden olla ja toimia niin, että se heijastaa syvintä totuuttasi.

Päätän tällä erää tämän aiheen käsittelyn. Aihe on laaja ja suhteellisen vaikea kiteyttää edes kolmeen kirjoitukseen. Kommentoi ihmeessä näitä, jos ne herättävät mielenkiintoa. Voit tehdä sen nimimerkillä, eivätkä tietosi muutenkaan tule palautteessasi esille - ellet niin niemenomaan halua. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyväksyminen, tietoisuus, reagointi, reflektointi, ihmisuhteet, kriisi

Vapaudesta - Miten menetät vapauden osa 2

Perjantai 31.8.2012 klo 16:57

Kun lapsi syntyy, hän syntyy täysin vapaana kaikista ennakkoluuloista ja -odotuksista. Hän reagoi luonnostaan kaikkeen vapaasti ja spontaanisti, koska hänellä ei ole vielä vertailukohtaa mihin verrata kokemaansa, vaikka vanhemmat asettavatkin jo kaikenlaisia toiveita ja odotuksia pieneen ihmisalkuun. Kun lapsi kasvaa, hänen älynsä alkaa kehittymään ja näin hänelle muodostuu kyky vertailla aikaisemmin tapahtunutta uusiin tapahtumiin - useinkin sillä seurauksella, että hän alkaa liioitella tapahtumien kielteisiä puolia aikaisempiin kokemuksiinsa nähden. Näin ego, opittu - opetettu minuus saa alkunsa, ja joka saa voimaansa kaikesta lisääntyvistä kielteisistä tapahtumista.

Lapsi opiskelee ympäristöään alinomaa ja tekee hyvin voimakkaita johtopäätelmiä. Jos lasta on arvosteltu vaikka hänen piirustus harrastuksestaan pienenä, hänestä saattaa kehittyä hyvin estynyt ihminen aikuisena. Tämä tappaa kaiken luovuuden, spontaanisuuden ja vapauden tunnun ihmisen elämässä, koska ihminen samaistaa kaiken uuden kokemisen ja arvostelun eikä hän ole enää vapaa ja avoin uusille asioille.

Lapsi arvioi jatkuvasti todellisuutta. Monet kokevat arkuutta esittää omia mielipiteitään aikuisena. Tämä saattaa johtua vain siitä, että heitä on pienenä kritisoitu joistankin heidän mielipiteistään hyvin voimakkaasti. Lapsi saattaa tehdä johtopäätöksen: saadakseen rakkautta ja hyväksyntää on parasta pitää suunsa kiinni ja mielipiteensä itsellään. Tätä uskomusta ihminen saattaa soveltaa muihinkin elämäsä tilanteisiin. Näin ihminen ei uskalla kokea enää uusia asioita ja alkaa jopa pelätä esittää omia mielipiteitään jotka joku saattaisi asettaa kyseenalaiseksi. Näin vapauden tunteesta on jälleen lohkaistu pala pois.

Nyt aikuisena saatat ajatella, että et voi olla vapaa, koska sinulla on näitä ja näitä velvollisuuksia ja vaateita jotka pitää täyttää. Saatat sanoa, että et ole vpaa, koska sinulla on tällainen puoliso tai työ jota et voi jättää tms. Mutta kuitenkin, sanon sinulle - Sinä olet juuri niin vapaa kuin kuvittelet olevasi! Tämä väite voi tuntua jopa uskomattomalta, olen ehdottomasti tätä mieltä, enkä ole ihan yksin tämän mielipiteeni kanssa. Sinun ei tarvitse uskoa tätä - testaa tämä elämässäsi.

Vapautta ei anneta ihmiselle, eikä sitä voi kukaan häneltä viedäkään. Ihminen voi luopua siitä tai jättää sen käyttämättä, mutta kukaan ei voi sitä keneltäkään tosiasiallisesti viedä ( muut kuin poliisi tai vankilaviranomainen, mutta tämä onkin jo eri juttu). Jokainen luo tai jättää luomatta  ja käyttämättä oman vapautensa.

Vapaus on ennenkaikkea asenne. Vapauden puutteeseen eivät ole syypäitä muut ihmiset vaan ihmisen omat ajatukset. Moni riistää itseltään vapauden, koska ei suo itselleen vapautta reagoida vapaasti eikä viitsi selvittää itselleen sitä mistä hänen  reaktionsa johtuvat. (Itsensä reflektoiminen - työstäminen ei ole laiskojen hommaa ja vaatii useinkin suurta rohkeutta ja vaivannäköä.) Meillä kaikilla on kuitenkin monia vapauksia joita me suomme itsellemme kenenkään sitä estämättä.

Käsittelenkin kolmannessa osassa juuri sitä, miten ihminen voi luoda vapautta omaan elämäänsä enemmän. Usein tämä on helpommin sanottu kuin tehty ja vaatiikin useimmiten kahdenkeskistä keskustelua siitä, miten ihminen riistää itse itseltään vapauden tunteen kokemisen. Ihmisen ego on hyvin, hyvin taitava ja haluaa pitää ihmisen vallassaan ja otteessaan eikä ole valmis luopumaan vallastaan kovinkaan helposti. Ellei tätä asiaa näe ja ymmärrä, monet väsyvät ja luovuttavat eivätkä koe vapauden tunnetta koskaan.

 

 

 

i

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtopäätökset, luovuus, estot, ego, vapauden tunne

Mitä vapaus on? Osa 1.

Keskiviikko 29.8.2012 klo 17:11

MITÄ  VAPAUS  ON?  OSA 1.

Elämme yhteiskunnassa, jossa moni asia on säänneltyä ja jollain lailla aina rajoittaa vapauttamme. Viime vuosina tapahtuneet terroriteot maailmalla ovat entisestään rajoittaneet ihmisten vapautta, varsinkin lentoliikenteessä sen havaitsee kaikista selvimmin. Lait ja asetukset ovat tietenkin tarkotettu suojelemaan ihmistä, ovat hyväksi ihmiselle ja ovat yhteiskuntarauhan edellytys. Mutta mitä on todellinen vapaus, yksilön sisällinen vapaus? Kuinka vapaa ihminen voi kokea olevansa eläessään tällaisessa yhteiskunnassa kuin mitä nykyisin eletään tällä maapallolla.

Uskon, että vapaus on ihmisen synnyinoikeus. Jokainen ihminen syntyy vapaana kaikesta - odotuksista, vaatimuksista, pakoista, ehdoista jne. Vapaus on ennen kaikkea sisäistä tuntemusta ja kykyä valita mitä haluaa elämässään. Vapaus on sitä, että tietää ja kokee omistavansa oman elämänsä ja määräävänsä siitä aivan itse. Kokee voivansa reagoida vapaasti mihin tahansa elämässään. Ennen kaikkea vapaus on ilon edellytys, sillä jos ihminen tuntee olevansa loukussa tai oikeuksiaan loukatun, hän ei voi tuntea iloa, todellista iloa.

Nämä jo syntymässä saadut oikeudet ja vapaudet ihminen vain menettää melkoisen nopeasti alkavan elämänsä alkuvuosina. Koska mielestäni näin käynyt meille, lähes jokaiselle ihmiselle, näen välttämättömäksi voida purkaa sellaiset uskomukset, odotukset ja pakot, jotka ovat anastaneet ihmiseltä oikeuden tuntea vapautta myöhemmässä elämässä.

Miten tämä ns. purkaminen voisi tapahtua? Ehkä aivan ensimmäiseksi olisi hyvä selvittää itselleen se, että hyväksyy valinneensa sen elämäntilanteen missä juuri nyt on - huolimatta siitä, onko kokenut ja tuntenut valinneensa vapaasti vai ei. Ellei ihminen edes tätä lähtökohtaa tunnusta itselleen todeksi, uhrin roolissa pysyminen on takuuvarmaa koko myöhemmässä elämässä. Eikä uhri voi tuntea vapautta koskaan - väitän näin.

Kun ihminen hyväksyy em. lähtökohdan, seuraavaksi voisi pureutua siihen suureen problematiikkaan, miten on vapautensa menettänyt, antanut pois. Eli, miten on ihmisen käynyt. Millaisia johtopäätöksiä on elämänsä alkuvuosina tehnyt, joista sitten on seurannut vapauden kaventuminen, väheneminen ja jopa kokonaan menettäminen. Koska aihe on laaja ja merkittävä, pureudun tämän aiheen jatko-osissa edellä mainittujen seikkojen lisäksi myös siihen, miten vapautensa pystyy palauttamaan ja sitä jälleen tuntemaan ja kokemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapus, valinta, hyväksyminen, synnyinoikeus, ilo

Tavoitella nautintoa - vältää tuskaa

Perjantai 27.4.2012 klo 12:02

Olet varmaan kuullut otsikon esittämän toteamuksen useamminkin kuin vain kerran. Väitän, että lähes kaikkien elämä ja elämän tarkoitus pyörii enemmän ja vähemmän otsikon esittämän toteamuksen alla. Ihmisen elämä ilmenee paljolti mielessä ja mielen tasolla. Mieli pyrkii aina tavoittelemaan nautintoa ja välttämään tuskaa.

Yhteiskunnassa olevat laitokset keskittyvät kaikki tuskan lievittämiseen. Sairaaloissa hoidetaan ihmisiä ja näin koetetaan vähentää kärsimyksen ja tuskan määrää. Koululaitokset keskittyvät opettamaan iloa ja tyydytystä tuottavia asioita. Poliisi - vankila/ turvallisuuteen keskittyvät laitokset koettavat huolehtia, että me voisimme nauttia yhteiskuntarauhasta. Kaikki terapiamuodot pyrkivätä tuskan lievittämiseen ja onnellisuuden lisäämisen.

Omassa yksityiselämässä myös kaikki tähtää nautinnon lisäämiseen/ tuskan välttämiseen. Liikunta tuottaa iloa, terveellinen ruoka mahdollistaa paremman terveyden. Alkoholia nautitaan sen vuoksi, että se lieventäisi elämän rasittavuutta ja keventäisi oloamme. Huumeita käyttävät kaipaavat kiihkeästi nautintoja eivätkä voi elää ilman niitä. Kaikki uudet keksinnöt ja oivallukset tähtäävät suuremman nautinnon mahdollisutumiseen jne. jne. Mm. pelkojen kohtaamattomuuskin tähtää mahdollisen tuskan välttämiseen.

Missä kulkee raja kohtaamisen ja kohtaamattomuuden välillä? Kuinka paljon näemmekään valheellisuutta ympärillämme ja jonka vielä hyväksymme ja koetamme poistaa silmistämme. Tämä raja on yksilöllinen jokaisen ihmisen kohdalla. Joillekin  asioiden lykkääminen onnistuu lähes koko elämän ajan. Vastä tämän elämän rajapyykki, kuolema katkaisee ja lopettaa lykkäämisen. Kuka voi mennä tuomitsemaan toista ihmistä, koska ei voi millään tietää kaikkia hänen elämäänsä vaikuttavia tekijöitä.

Ihminen pettää itseään välttääkseen tuskallisia asioita. Hän kertoo nk. välkoisia valheita mieluummin kuin puhuu totta, säästääkseen itseään ja toisia tosiasioitten kohtaamiselta ja kuvitellulta tuskalta. Satu keisarin uusista vaatteista on totta tänäkin päivänä: Ihminen mieluummin yhtyy vallalla oleviin sanattomiin valheisiin ja sopimuksiin kuin uskaltaa olla ja puhua totta. Vain lapsi, joka on vielä viaton ja ja puhdas uskaltaa todeta: "Eihän hänellä ole vaatteita ollenkaan."

Mikä saisi ihmisen olemaan rehellinen ja uskollinen itselleen - ennen kuin on pakko hyväksyä tosiasiat ja totuus. Voisiko ihminen vapaatahtoisesti suostua ja haluta kuunnella itseään, tunteitaan ja totuuttaan itsestään ja tärkeänä pitämistä asioistaan. Pitäisikö uskollisuutta itseään kohtaan kyetä perustelemaan itselle ja jopa muille. Minusta ei pidä eikä tarvitse, ei missään nimessä. Kuinka hyvältä tuntuukaan oikea uskollisuus itseä kohtaan. Sellainen uskollisus tuottaa aina hyvää myös toisille. Ellei, niin silloin se ei oikeanlaista uskollisuutta ole ollutkaan.

1 kommentti . Avainsanat: nautinto, tuska, lykkääminen, pelko, uskollisuus

Pelkojen kohtaamisesta

Tiistai 24.4.2012 klo 14:14

Tässä maailmassa on hyvin paljon kärsimystä ja pelkoa. Nämä rampauttavat ja traumatisoivat hyvin monia ihmisiä. Koetan nyt avata hieman sitä mistä pelossa minun mielestäni on kysymys. Pelon tuntemisella on myös hyvät puolensa. Se suojelee ihmisiä vaaroilta ja kenties estää tekemästä lisää tyhmyyksiä. Eli pelolla on myös elämää suojeleva elementtinsä, nimenomaan fyysiseltä kannalta katsottuna. Keskityn nyt lähinnä psyykkiseen puoleen ja siinä aiheutuviin vääristymiin ja kärsimyksiin.

Mielestäni pelko sinänsä ei ole ongelma, mutta pelon pelko tulee  ongelmaksi. Siis se, että ihminen ei uskalla kohdata pelkoaan. Kun hän ei  uskalla sitä kohdata, hän alkaa vältellä pelon kohtaamista. Oleellisinta tässä olisi, että hän uskaltaisi edes tarkastella tätä asiaa. Silloin hän voisi tajuta, oivaltaa, nähdä ja myöntää edes itselleen kuinka hän todellisuudessa välttelee pelon kohtaamista. Hän saattaa tehdä kaikkensa, ettei hänen vain tarvitsisi kohdata pelkoaansa.

Kun hän sitten yhä uudelleen välttelee pelkonsa kohtaamista, tämä tietenkin aikaansaa hänessä kärsimystä. Silti hän ei ehkä lainkaan huomaa, (koska toiminta on suurelta osin tiedostamatonta), että kärsimyksen juuret juontuvat juuri tästä pitkittynestä välttely-yrityksestä. Tärkeintähän tässä olisi uskaltaa katsoa ja nähdä, että näin on, eli tulisi tietoisiksi tästä asiasta.

Ihminen voi hyvin monella tavalla  kätkeä ja vältellä pelkoaan. Se saa hänet lamaannuksiin, tai esittämään rohkeaa ja pelotonta. Tai hän kieltää yksinkertaisesti kokonaan sen olemassaolon. Hän voi alkaa kertoa tarinaa ettei pelkää, tai hän saattaa dramatisoida sitä lisää. Hän saattaa paeta pelkoaan tulevaisuuden haaveisiin, haaveilla tulevaisuudessa olevista mahdollisista tyydytysta tuottavista asioista. Hän saattaa olla liiankin velvollisuudentuntoinen ihminen. Uskotko, että sekin johtuu pelosta ja pelon tunteen välttelemisestä.

Entäpä jos hän koettaisikin lakata välttelemästä pelkoa, nyt heti. Mitä silloin tapahtuisi? Entä jos hän lakkaisi kertomasta lisää tarinoita itselleen, itsestään, miksi hän ei  voi kohdata pelkoaan, ja miksi hänen siis pitää edelleen kärsiä. Voisiko hän vihdoin sanoa itselleen, että nyt hän on kärsinyt tarpeeksi? Jos voisi, hän kenties uskaltaisi ja haluaisi kohdata sen mikä ja mitä on läsnä juuri nyt. Kun hän uskaltaa kohdata tunteen kertomatta siitä tarinaa, kun hän uskaltaa ja tahtoo läpielää yhä uudelleen ja uudelleen tätä vaikeksi kokemaansa asiaa, niin paljon kuin asia ja tilanne vaatii -hän saattaa huomata, että sen alta alkaa paljastua totuus hänestä, hänen tosiolemuksestaan, joka on aina siellä läsnä, ja joka ei tunne pelkoa. Kun hän uskaltaa ottaa vastaan kaiken, tuli mitä tuli - hän  saattaa huomata, että tämä kohtaaminen sulattaa pelon niin kuin kevätaurinko sulattaa jään. Se haihtuu olemattomiin.

Yleensä elämässä esiin tulevat ongelmat johtuvat siitä, että ihminen välttelee tai vastustaa ahdistavia asioita. Loppujen lopuksi pelkokin on hyvin omituinen asia. Se pysyy hengissä vain siten, että sitä vastustaa. Jos ihminen haluaa vain päästä eroon pelosta, kieltää tai pakenee sitä, hän tulee huomaamaan, että se pysyy hänen perässään kuten mikä tahansa asia jota paetaan. Mutta jos hän kohtaa pelkäämäänsä asiaa ja alkaa toimimaan peloistaan huolimatta, hän tulee huomaamaan, että hän on jälleen astetta vahvempi - uusien, pelottavienkin haasteiden edessä. Vaatii rohkeutta kohdata omat pelkonsa. Ihmisen mieli, ego on kuitenkin hyvin taitava vastustaja, huiputtaja. Kohtaamisessa on hyvin suureksi avuksi sellainen ihminen, joka on kohdannut omat pelkonsa ja tietää sen vuoksi miten toimia ja menetellä.  

 

1 kommentti . Avainsanat: pelko, kärsimys, välttely, rohkeus, vastustaminen, tarinat

Ulkopuolella vai sisäpuolella

Keskiviikko 18.4.2012 klo 17:09

Ihminen, joka kenties vasta on heräämässä avartuvalle tietoisuudelleen saattaa vielä helposti ajatella, että totuus ja selkeys elämässä löytyy enemmänkin hänen ulkopuoleltaan kuin sisäpuolelta. Että joku auktoriteetti tai oppi sen hänelle näyttäisi. On tärkeää ymmärtää miten tällainen käsitys on saattanut syntyä jotta tämän käsityksen voisi purkaa.

Aloittelevalle etsijälle saattaa olla järkytys, kun hän huomaa, että elämässään ilmeneviä tapoja, riippuvuuksia ja kärsimyksiään hän on pitänyt omana itsenään, eli että ne ovat osa "minua". Tämä saattaa herättää halun löytää sen mikä on aitoa, todellista, pyhää ja vapaata. Ihminen, joka on samaistunut ikäviin ja kielteisiin asioihin alkaa etsiä pyhää ja puhdasta itsensä ulkopuolelta. Hän on saattanut lukea kertomuksia tietäjistä ja pyhistä ihmisistä ja alkaa tavoitella sellaista elämää mielessään jota kuvittelee pyhien ihmisten omaavan ja elävän.

Ponnistellessaan kohti sellaista elämää hän saattaa tajuta, että se millainen hän on ja millaiseksi hän kuvittelee ihanneihmisen olevan, näiden välillä on ammottava aukko tai kuilu. Tämä valtava pettymys saattaa herättää kaipauksen, jota voidaan kutsua sielun kaipuuksi Jumalan puoleen. Hän ymmärtää, että mitkään ponnistelut eivät riitä viemän häntä lähellekään tämän kaipuun täyttymistä. Ihminen saattaa huomata ettei hän pysty siihen omin päin eikä hän edes tiedä mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Tässä kohtaa on monta vaihtoehtoa miten jatkaa. Joku kääntyy selvännäkijän puoleen jolta kysyy apua, toinen hankkii vimmatusti lisää tietoa unohtaakseen kokemansa järkytyksen. Monet älyllistävät ja käsitteellistävät tapahtuman ja saavat näin etäisyyttä asiaan. Joku masentuu ja lakkaa yrittämästä, joku alkaa juomaan, joku hurahtaa johonkin oppiin toivoen pelastusta  ja niin edelleen.

Tai - sitten on vielä yksi vaihtoehto: Älä tee yhtään mitään, älä ulkoisesti äläkä sisäisesti. Älä eksy mihinkään tarinaan millä yrität selittää asiaa  kaipuun voittamiseksi, vaan suostu kohtaamaan se kauhu ja kipu kun tunnet sydämesi melkein hajoavan. Ymmärrä kohtaamasi pettymys kutsuksi siihen mitä olet kaivannut. Vain harva suostuu ottamaan tämän kutsun vastaan. Tämä merkitsee sitä, että et pakene pettymyksen tuskaa ja kauhua, et kiellä kaipuuta, mutta et myöskään ala dramatisoimaan sitä, vaan yksinkertaisesti vain suostut kokemaan ja läpielämään sen tuskan ja kauhun mitä tunnet sydämessäsi. Ellet yksin kykene tähän, etsi käsiisi ihminen johon koet voivasi  luottaa ja  jonka avulla uskallat käydä kohti suurinta pelkoasi ja kohdata demonisi.

Kun et säikähdä kokemaasi tuskaa ja suostut kohtaamaan sen paljastui mitä tahansa, saatat huomata että mitään pelättävää ei todellisuudessa olekaan. Saatat saada tuntemuksen omasta todellisesta olemuksestasi joka on aina levollinen ja rauhallinen ja josta tunnet kumpuavan "elävän veden virrat". Ymmärrät, että tämä yhteys sisimpääsi on kalleinta mitä voit omata ja kokea. Tiedät tämän jälkeen mitä "tehdä", kun levottomuus ja rauhattomuus jälleen iskee sinuun. 

3 kommenttia . Avainsanat: tuska, kärsimys, rauha, pyhä, sydän, tietoisuus

Hiljaisuudesta

Perjantai 13.4.2012 klo 13:03

Kun tänään heräsit, heräsitkö levänneenä, vailla ajatuksia? Panetko yleensäkään merkille millä intensiteetillä ajatusmyllysi pyörii pitkin päivää? Aamulla heti heräämisen jälkeen on mahdollisuus ehkä parhaiten tarkkailla ja huomata, että ei vielä ajattele oikeastaan mitään. On ikäänkuin vielä unen ja valvemaailman välimaastossa. Tarvitsee laittaa vain radio päälle ja ottaa pävin lehti esille niin mielesi on jo vienyt sinut omaan maailmaansa - etkä voi sille enää mitään.

Oletko koskaan pannut merkille kuinka rasittavaa jatkuva ajattelu voi olla. Tahtoisit jopa luopua liiasta ajattelusta, mutta et voi pysäyttää ajatteluasi. Kun tämä mylly pyörii tarpeeksi pitkään ja viuhaan tahtiin sellaista sanotaan sitten kohta stressiksi. Väsyt valtaisaan ajattelumäärään ja saatat jopa kuvitella, että tälle ei ole edes muuta vaihtoehtoa kuin kenties lepo tai loma.

Entäpä jos koettaisit luopuisit kaikesta ajattelustasi, ajatuksistasi ja määritelmistäsi, varsinkin silloin kun sinun ei ole pakko ajatella tai puhua kenenkään kanssa. Katsoisit mitä jää jäljelle kun lopetat ajattelemisen. Pelottaako tällainen ehdotus sinua? Pelkäätkö, että raukeat tyhjiin, aivan kuin putoaisit tyhjyyteen, jos näin kävisi? Tässä huomaisitkin, kuinka oletkaan takertunut ajatuksiin ja kaikenlaisiin määritelmiin itsestäsi ja muista jotka tuottavat turvallisuuden tunnetta. Uskot niin, ja koska sinulle on kenties näin vakuuteltu.

Missä olisi sinun uskosi ja luottamuksesi? Tässäpä oiva harjoitus osoittaa luottamusta - luottamusta sitä ´hyvää´kohtaan, jonka uskot jäävän jäljelle vaikka ajatukset katoaisivatkin. Olla vailla ajatuksia - houkuttaako tällainen sinua koskaan? Minua ainakin  houkuttaa, ja huomaan tätä aina silloin tällöin harjoittelevanikin.

Jäljelle jäisivät ainakin sinun hengityksesi, ja sinun kokemisesi. Puhtaat kokemisesi - mutta vailla tarinoita näitten kokemisten merkityksistä ja syistä. Koska hengityksesi jatkaisi kulkuaan, tietäisit olevasi elossa ja voisit ehkäpä tarkkailla ja tunnustella millaista on vain kokea olevansa elossa, pelkässä olemassaolossa. Kuinka tyydyttävää onkaan voida kokea iloa pelkästä olemassaolostaan! Kiehtooko tämä sinua - olla vain ja vailla ajatuksia. Minua ainakin kiehtoo.

Sanotaan, että Jumala puhuu hiljaisuudessa, että hiljaisuus on Jumalan ääni. Onko jatkuva ja pakonomainen ajattelu vain pakoyritys olla kuulematta hiljaisuuden - Jumalan ääntä. Eli me kartamme kaikkea sitä mikä toisi meille rauhan ja levollisuuden! Kauheaa, jos ja kun näin on!

                     

1 kommentti . Avainsanat: stressi, levottomuus, ajattelu, pysähtyminen, hiljaisuus

Kokemuksen merkitys ihmiselämässä

Keskiviikko 18.1.2012 klo 12:32

Mitä on kokemus? Mikä merkitys kokemuksella on? Miten kokemus painottuu suhteessa muihin tekijöihin ihmiselämässä? Maailmassamme painotetaan ja arvostetaan hyvin paljon oppineisuutta, koulutusta, tietoa ja akateemisia arvoja. Miten kokemus sijoittuu suhteessa näihin asioihin ja esim. onnellisuuteen ja hyvinvointiin?

Mikään ei korvaa ihmiselle kokemusta. Mitä vähemmän ihmisellä on kokemusta, sitä tärkeämmäksi hänelle  muodostuvat tieto, sanat ja teoria. Kun tämän ymmärtää, on hämmästyttävää kuinka vähän tänä päivänä arvostetaan kokemuksen merkitystä ihmiselämässä. Ihmiseltä voidaan riisua hyvinkin monia asioita pois. Ainoa mitä ihmisestä ei voida riisua on hänen kokemuksensa. Sitä ei voi kukaan ottaa meiltä pois, eikä kukaan voi myöskään antaa sitä meille.

Miksi kokemus on aliarvostetussa asemassa kulttuurissamme? Ehkäpä juuri siksi, että tämäkin asia liittyy ihmisen itsensä tuntemisen vähyyteen ja siihen, mikä on ihmisen ydinidentiteetti. Jos ihmisen itsetunto on huono, eli hän tuntee ja kokee syvintä olemustaan heikosti - silloin käsitykset ja mielipiteet tulevat hallitseviksi hänen elämässään. Ihmisen ego - opittu ja opetettu minäkäsitys on ottanut ihmisen syvimmän minuuden paikan. Tästä seuraa, että ihminen tuntee olonsa aina enemmän tai vähemmän epävarmaksi ja pelokkaaksi.

Kokemuksen merkitystä meidän aikanamme on vielä vähentänyt teknologian huima kehitys ja sen yliarvostus. Lapsemme toimivat opettajanamme tietokoneen yms. laitteiden käyttöön ottamisessa. Tästä on seurannut harhakäsitys, että ikään kuin tekninen osaaminen olisi jotenkin merkittävämpää kuin elämäntaidolliset ja - kokemukselliset asiat. Aivan kuin henkinen kehitys olisi jotenkin vanhanaikaista. Jos lapsi ei saa mahdollisuutta oppia lapsuudessaan pettymyksistä ja niiden tuomasta ymmärryksestä, häntä voi odottaa hyvinkin kivulias aika pettymysten ja aikuiselämän realiteettien tullessa myöhemmin eteen.

Vaikeuksien koittaessa ihminen voi kaivaa vanhoja kokemuksiaan esille: "Miten silloin selvisin?" Kokemus auttaa ihmistä tuntemaan itseänsä. Se tuo tietoa jaksamisesta ja kestämisestä. Vaikeista asioista selvitessään hän voi taas onnitella itseään: "Taas tuli kartutettua kokemusten määrää." Vanha ja viisas ihminen huokuu tyyneyttä. Hän on kokemuksiensä avulla saanut varmuuden omasta itsestään ja elämänsä tärkeistä asioista. Tämänkin vuoksi opettele arvostamaan kokemuksiesi tuomaa ymmärrystä ja viisautta.

2 kommenttia . Avainsanat: kokemus, viisaus, ymmärrys, tieto

Kohottavat sanat

Keskiviikko 28.12.2011 klo 10:58

Kun tänä aamuna heräsit, millaiseen sisäiseen puheeseen heräsit? Olivatko käyttämäsi ajatukset ja sanat heti huolten täyttämiä, pessimistisiä, neutraaleja, vai ilon ja tyytyväisyyden läpäisemiä eli nk. kohottavia ajatuksia ja sanoja. Panetko yleensäkään merkille millaisessa mielentilassa heräät. Oletko tietoinen, että voit hyvin pienillä toimenpiteillä muuttaa mielialaasi myönteisemmäksi ja iloisemmaksi, vaikka olisitkin herännyt hieman alaviereisenä. Kiitollisuuden tuntemisella voit kohottaa mielialaasi nopeastikin.

Entä kun tapaat ensimmäiset ihmiset joiden kanssa alat keskustella. Panetko milloinkaan merkille millaisia sanoja he käyttävät puhuessaan sinulle ja muille, vai vasta sitten kun he ovat esim. loukanneet sinua. Huomaatko, että on ihmisiä, jotka käyttävät hyvältä tuntuvia sanoja puhuessaan, ja on ihmisiä joiden puheet lähes romahduttavat energia- ja viretason. Entä sinä itse - tarkkailetko millaisia sanoja ja äänensävyjä käytät puhuessasi itsellesi ja muille?

Kuinka usein huomaat käyttäväsi sanoja: täytyy, pitäisi ja on pakko. Ole tarkkana näitten sanojen kanssa. Äksyiletkö itsellesi kuin vihainen äiti tai isä, vai pystytkö puhumaan pehmeämmin. Pitäsi sana on hyvä korvata sanalla voisi. Kun huomaat sanovasi itsellesi minun täytyy, mieti, voitko olla sallivampi ja ystävällisempi itseäsi kohtaan. Ehdota mieluummin kuin käsket. Itse sain tehdä lähes 10 vuotta töitä ennen kuin sain kitkettyä nuo sanat puheestani pois. Vieläkin voi joskus lipsahtaa. Kun huomaan sanomani korvaan sen heti perään pehmeämmällä ilmaisulla.

Voit oppia tiedostamaan, milloin energia- ja viretasosi ovat matalalla ja mistä se johtuu. Kerronpa, mitkä seikat romahduttavat useimpien ihmisten energiatason: Kielteisistä asioista puhuminen, sellaisten lehtiartikkeleitten lukeminen ja tv:n katsominen, jotka kertovat tuskasta ja kamppailusta vailla korkeampaa merkitystä, kehon viestien väheksyminen ( et lepää kun olet väsynyt, et toimi kun olet energinen), tuskallisten muistojen vatvominen ja tulevaisuuden pelko.

Kun keskityt ihmisissä siihen, mitkä heissä on hyvää, autat heitä saavuttamaan sen. Energiatason kohottamiseen on monia keinoja. Aloita tiedostamalla, mitä sanot muille. Rohkaisetko heitä? Onko sinulla ylevä kuva muista? Mitä tahansa sormellasi osoitatkin, se kasvaa ja lisääntyy.

Seuraavan kerran kun olet yhteyksissä  muihin ihmisiin voisit kokeilla seuraavanlaista mielen harjaannuttamista: Tarkkaile miten he puhuvat sinulle. Käyttävätkö he mennytta, nykyhetkeä, vai tulevaa aikamuotoa? Käyttävätkö he hyvältä tuntuvia sanoja, vai iskevätkö heidän sanansa suoraan  alempaan luontoosi. Voit lisätä keskusteluun keveämpiä ja valoisampia sanoja. Voit huomata itsekin muuttuvasi selkeämmäksi ja tulevasi iloisemmaksi, kun käytät rohkaisevia sanoja. Jos haluat piristää muita, käytä sanoja, jotka ovat eheitä ja täynnä rakkautta, ja näe miten sekä oma energia- ja viretasosi että muidenkin energia- ja viretasot muuttavat laatuaan. Käyttäessäsi tällaisia sanoja eheytät itsesi ja pidät itsesi erossa muiden lähettämistä karkeammista ajatuksista ja sanoista.

Kuten huomaat, sanoilla voidaan keventää ja kohottaa niin omaa kuin muidenkin mielentilaa huomattavastikin. On vain tahdottava ja haluttava tehdä niin.

1 kommentti . Avainsanat: energiat, sanat, sisäinen puhe, vireys, rohkaisu

Hyvä tahto

Torstai 22.12.2011 klo 19:40

"Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto toisiaan kohtaan" Tämä jo kaksituhatta vuotta sitten ihmiskunnalle tuotu sanoma - kuinka kaukana me edelleen olemmekaan tästä toivomastamme tilasta. Toiset sanovat, että oleme jopa kaikonneet yhä kauemmas tästä. Mitä sinä sanoisit? Miten näet tämän asian? Onko sinulla uskoa parempaan huomiseen?

Joulun aikaan herkistymme tälle asialle. Joulu tuo jokaiselle yksilölle halun olla hyvä lähimmäisiään kohtaan. Koko joulun aika tähtää tähän. Kerrotaan kuinka kolme viisasta miestä halusi tuoda lähjoja krsitinuskomme keskeisimmälle henkilölle. Traditio lähtee ajanlaskumme alusta ja jatkuu edelleen, ja hyvä niin.

Tämä hyvä tapa on vain nykyisin riistäytynyt paljolti käsistämme. Pitää ostaa ja tehdä sitä ja sitä ennenkuin voi asettua viettimään joulua. Tämä kaikki tuottaa stressiä. Joulun aika on muuttunut paljolti hyvin kaupalliseksi. Kiire on hyvin tuttu seuralainen monelle siihen valmistautuvalle. Mikä olisi paras tapa viettää joulun aikaa? Mikä sinulle on hyvää tahtoa?

Hyvyys on yksi ihmisen eettisiä perusteita. Jokaisessa ihmisessä on joskus ollut esillä hyvyyttä - pyyteetöntä hyvää tahtoa. Miten elämäsi muuttuisikaan, jos kykenisit tunnistamaan hyvän tahdon, rakkauden tai sen tarpeen kaiken sen takana, mitä ihmiset sinulle sanovat käyttivätpä he millaisia sanoja tahansa? Katsoisit silloin yhä syvemmälle sisimpääsi tunnistaaksesi ja tunnustaaksesi  rakkauden ja hyvän tahdon jokaisessa ihmisessä. Tunnistaessasi kaikessa olevan rakkauden, tuot sen esille ja vedät sitä myös puoleesi.

Kun ihminen pyrkii antamaan aikaa itselleen ja muille, se on parasta antamista, koska tällöin hän antaa osan itsestään. Näin hän tuottaa myös hyvää oloa itselleen, kun hän antaa aikaa  ja levittää hyvää tahtoa muille. Oletko koskaan ajatellut kuinka hyvältä tuntuukaan, kun voi ja saa auttaa muita. Sitä tunnetta ei voi rahalla ostaa eikä millään muullakaan korvata.

Kun ihminen vastaanottaa hyvää tahtoa, hän on kiitollinen. Tästä kiitollisuudesta vastalahjana hän  mielellään myös haluaa antaa muille. Kaikki se mihin keskityt lisääntyy. Kun keskityt rakkauteen, se lisääntyy. Sanotaan, että rakkaus on halua tehdä hyvää toisille. Ja kun teet hyvää toisille, teet sitä samalla myös itsellesi. Näin osoitat hyvää tahtoa - sekä itsellesi että muille.

1 kommentti . Avainsanat: hyvä tahto, rauha, joulu, rakkaus, hyvyys

Millaisessa todellisuudessa elät?

Maanantai 12.12.2011 klo 16:33

Millainen on sinun todellisuuskuvasi? Millaisessa todellisuudessa sinä elät? Millaisiin uskomuksiin sinun todellisuuskuvasi perustuu? Meillä kaikillahan on oma todellisuuskuvamme, omat oletuksemme, ainutkertainen elämänfilosofiamme ja henkilökohtainen uskomusjärjestelmämme. Haluan haastaa sinua tarkastelemaan omaa todellisuuskuvaasi. Millainen se on?

Jonkun todellisuuskuva sanoo ehkä: "Maailmassa ei ole riittävästi rakkautta." Toisen todellisuuskuva kertoo: "Joka kerran kun avaudun henkilökohtaisissa asioissa, minua loukataan ja vahingoitetaan." Huomaa, että todellisuuskuvasi perustuu lapsuutesi ja koko elämäsi kokemuksiin. Se perustuu kokemuksiisi siitä, miten erityisesti rakastamasi ihmiset, tai ne joilta olisit halunnut rakkautta ottivat sinut vastaan.

Tänä päivänä sitten kannat mukanasi monenlaisia kuvia itsestäsi, so. todellisuuden kuvauksia mielessäsi. Käytät niitä mm. arvostellaksesi oletko hyvä vai huono, valitaksesi käyttäytymistapasi ja sen, kenen seurassa vietät aikaasi. Laajentamalla näitä sisäisia kuviasi voit tuoda yhä enemmän selkeyttä  ja hyviä asioita elämääsi. Luot omat elämänkokemuksesi sen pohjalta millaisena ihmisenä itseäsi pidät. Kuvasi luovat myös rajasi siitä mitä sallit itsellesi ja mitä et. Esim. jos pidät itseäsi ahkerana, sinun on joko oltava ahkera koko ajan, tai arvosteltava itseäsi kovasti, jos et sitä ole.

Uskonnollinen kasvatus luo ison osan todellisuuskäsityksistä. Uskonnolliset ja filosofiset uskomukset ovat ihmsten voimakkaimpia kuvia. Ne määräävät ajatuksesi maailman luonteesta ja suhtautumisestasi todellisuuteen. Ajatteletko saavasi palkinnon jos olet hyvä? Ajatteletko tietynlaisen  käyttäytymisen  olevan hyvää ja tietynlaisen ei? Nämä ajatukset johtuvat uskonnollisesta taustastasi.

Olet saanut monet kuvat vanhemmiltasi perintönä. Olet varmaan kokenut sen, miten vanhempasi kuvat sinusta ovat jossain vaiheessa olleet vanhentuneita. Menet heidän luokseen kylään uutta voimaasi uhkuen, aikuisempana ja kypsempänä. Mutta jo kymmenen minuutin kuluttua huomaat käyttäytyväsi vanhojen kaavojen mukaan, aivan entiseen tapaan. Älä anna tämän masentaa ja järkyttää sinua, vaan käytä tilaisuus hyväksesi tarkastellaksesi ja ymmärtääksesi kuinka voimakkaasti muiden kuvat voivat meihin vaikuttaa vielä aikuisenakin.

On hyvin tärkeää, että tulet tietoiseksi mielesi kuvista. Kun huomaat, että mielessäsi välähtelee jokin kielteinen kuva, tunteesi vain huutavat huomiota osakseen. Ne kaipaavat kiihkeästi apua, ennen kaikkea rakkautta. Koet kielteisiä tapahtumia vain siksi, että ne osoittavat sinulle jonkin ylläpitämäsi sisäisen kuvan, joka ei ole sopusoinnussa korkeamman hyväsi kanssa. Kiitä kaikkea kielteiseksi kokemaasi ja kaikkia ongelmiasi siitä, että ne ovat kiinnittäneet huomiosi siihen osaan sinua, joka kaipaa enemmän hyväksyntää ja valoa.

3 kommenttia . Avainsanat: todellisuus, todellisuuskuvat, uskomukset, filosofia, lapsuus, uskonto

Mielen terveydestä

Lauantai 19.11.2011 klo 20:47

Tänä päivänä ihmiset sairastavat mielen sairauksia enemmän kuin koskaan. Mieltä hoidetaan lääkkeillä myös enemmän kuin aiemmin. Kuitenkaan ei puhuta kovinkaan hyvistä lääkehoidon tuloksista, vaikka mielestä tiedetään jo hyvinkin paljon. Paljon parempia tuloksia ei saada terapioillakaan. Miten tämä on mahdollista? Miksi on näin?

Eräs syy on se, ettei vieläkään tunneta ihmisen mieltä ja muita tekijöitä riittävästi. Tietoisuus asiasta on vajavaista. Kun kysyn masentuneelta: "Oletko huomannut, onko masennuksesi vähentynyt vai lisääntynyt viime aikoina", hän kykenee tarkastikin sanomaan miten asian laita on. Kysyn sinulta: "Kuka on se, joka tekee havaintoja? Onko sekin masentunut"? Onko sinussa kaksi minää  - masentunut ja se joka tekee havaintoja asiasta.

Useimmat yllättyvät, menevät hämilleen, jopa järkyttyvät tuollaisesta havainnosta. Minussako on jokin osio, joka kykenee tekemään tuollaisia havaintoja eikä ole koskaan masentunut. Osio, joka on aina terve, tasapainoinen ja rauhallinen, Ellei se olisi tätä, se ei pystyisi näin tarkkoihin havaintoihin. Mutta kuka tai mikä on tämä osio meissä, ja miten se toimii? Eikö olisi tärkeää tunnistaa tätä puolta itsessä enemmän.

Sanon, että mieli ei ole ongelma. Mielellä, egolla on tärkeä tehtävänsä asioista sopimisissa ym. käytännön asioitten hoitamisessa. Ongelma on se, että me samaistumme tähän mieleen, egoon. Kuvittelemme ja uskomme, että olemme yhtä kuin se. Tosipaikan, kriisin tullessa se ei kuitenkaan kestä ja niin pelko ym. huolet astuvat kuvaan. Siksi ihminen joutuu niin helposti paniikkiin ja pois tolaltaan.

Miten edetä asiassa? Ei ole muuta tietä kuin itsensä tunteminen. Sinulla on kyllä muistisi varastossa keinoja ja toimintatapoja miten olet aiemmin selvinnyt ongelmatilanteissa. Niissä sinä olet saanut myös onnistumisen kokemuksia ja itsesi tunteminen on lisääntynyt niiltä osin. Kiinnostu tarkkailemaan omaa mieltäsi ja sitä mitä ajattelet ja tunnet kussakin tilanteessa. Ole kuin kissa hiiren kolon ulkopuolella. Odota ja seuraa valppaana sitä, että "mikähän on seuraava ajatukseni"?

Kun jatkat tällaista havainnointia itsesi tunteminen lisääntyy. Alat huomata kuinka ajatuksesi tulevat kuin tyhjästä ja haihtuvat kuin pilvet. Näin alat vähitellen myös huomata, että et ole yhtä kuin ajatuksesi. Todellisuudessa olet näitten havaintojen tarkkailija.

2 kommenttia . Avainsanat: mieli, samaistuminen, ego, tarkkailija

Kuinka tosissasi olet ?

Keskiviikko 2.11.2011 klo 16:54

Kysymykseni kuuluu kokonaisuudessaan:Kuinka tosissasi olet terveytesi suhteeen? Tahdotko tosissasi tulla terveeksi, vai saada elämääsi vain vähän helpotusta? Ensi kuulemalta jokainen vastannee, että tietenkin haluaa tulla terveeksi. Mutta... Minä en ole ollenkaan varma, että näin on, sillä niin mullistavasta asiasta mielestäni on kysymys. Entä sinä - Oletko pohtinut syvemmin, mitä tuo ajatus oikein  merkitsee kokonaisuudessaan.

Kysyn vielä toisenkin kysymyksen. Oletko koskaan tuntenut ketään ihmistä elämäsi piirissä joka olisi tosissaan halunnut tulla terveeksi - ja olisi myös pysyvästi muuttunut. Tarkoitan nyt henkistä/ hengellistä eheyttä. Valitettavasti minä en tunne. Jos tunnet tai olet sitä itse, onnittelen vilpittömästi sinua. Niin harvinaisesta asiasta mielestäni on tällöin kyse. Miksi on näin?

Oma kokemukseni on, että vain  hyvin harva ihminen haluaa todella tulla terveeksi. Prosenteissa se lienee vain muutama. Ne, jotka haluavat vain päästä pälkähästä ja saada hieman helpotusta elämään, niitä lienee alle puolet kaikista. Niitä jotka sanovat haluavansa parantua, mutta todellisuudessa vastustavat tervehtymistä, heitä saattaa olla suurin joukko. Nämä vain eivät näy ja paljastu vähällä tarkastelulla.

Miten edetä tässä asiassa? Joudun monille toistuvasti toteamaan, että kenties et ole kärsinyt tarpeeksi - ja oppinut siitä mikä tuottaa elämääsi kärsimystä. Kasvaaksesi sinun on kenties kärsittävä vielä lisää, niin että todella, tosissasi haluat jättää menneen elämän taaksesi, ja tosissasi haluat eläää elämää joka ilmenee juuri nyt. Tällainen elämä edellyttää heräämistä unesta  todellisuuteen, eikä monikaan halua herätä. On niin paljon mukavampaa nukkua - tiedostamattomuuden syvää unta.

Mikä tämän kaiken takana on? Pelko tietenkin - muutoksen pelko. Pelko johtuu siitä, että me emme tunne todellista olemustamme, emmekä ole kosketuksessa siihen.Tästä seuraa se, että koetamme turvautua auktoriteetteihin ja uskomuksiin jotka eivät anna todellista turvaa. Ne ovat tuttuja asioita ja silti tuottavat kärsimystä. Ja niin pelko on hiipinyt elämäämme. Sen edelleen pitkittyessä se ilmenee kärsimyksenä. Hyvää tässä on se, että: Jos haluat elämää joka tuottaa sinulle kärsimystä, niin kärsiessäsi kenties opit haluamaan elämää joka tuottaa sinulle iloa. Ja se on hyvä se!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, ehys, tiedostaminen, kärsimys, pelko, ilo

Mitä sinä olet aina halunnut

Keskiviikko 26.10.2011 klo 13:23

Muistatko, kun olit 4 vuotias ja halusit jotain lelua. Sinusta tuntui, että se oli pakko saada. Mistä syystä koit noin? Yhdestä syystä. Ajattlelit vakavissasi, että se toisi tyydytyksen. Vaikka äitisi tai isäsi sanoi, että "Ei", tiesit, että se lelu on pakko saada. Saatoit jopa luvata, että " en enää koskaan pyydä mitään lelua, jos nyt saan tämän."

Minä ainakin muistan ajatelleeni ja toimineeni noin. Kun sitten sain haluamani, sen saaminen oli riemullista. "JESS" - muistan tunteneeni. Muutaman päivän jälkeen nautinto lelusta himmeni jo huomattavasti, ja jonkun ajan kuluttua se saattoi jopa mennä roskiin merkityksettömänä. Ja niin näyttämö oli valmis uudelle lelulle.

Iän karttuessa halusi ei ole muuttunut. Vain lelusi ovat vaihtuneet. Mutta tarve pysyy odottaen täyttymystään. Se jää odottamaan tyydytystä. Uskotko, jos sanon, että lelut tulevat vaihtumaan, mutta tarve pysyy muuttumattomana. Tavoitteet ja päämäärät vaihtuvat. "Jos saavutan tämän, jos käyn siellä, jos teen näin, niin sitten..." Mutta tarve, kaipuu jatkaa koputtamistaan. Sinä kyllä kuulet ja huomaat sen olemassaolon, jos vain tarkkailet sisintäsi. Mistä tässä oikein on kysymys?

Jos edelleen ajattelet ja uskot, että raha tai jokin muu aineellinen asia tai elämys tyydyttää syvimmän kaipuusi, niin sitten sinä jatkat tätä loputtomiin. Etkä koskaan tule kokemaan täyttymystä ja tyydytystä. Mistä syystä? Sen vuoksi, että mielen haluja täyttämällä sinä koetat pitää mielen tyytyväisenä, mutta syvempi olemuksesi ei ole saanut eikä saa kaipaamaansa ravintoa. Se janoaa edelleen ja ellet tähän vastaa, koet elämäsi ja olemassaolosi enemmän tai vähemmän merkityksettömänä ja tarkoituksettomana.

Mikä tähän auttaisi? Ehkä voisit aloittaa siitä, että opettelisit havainnoimaan ja tunnistamaan ajatuksiasi ja tunteitasi. Alkaisit tarkkailemaan yhä herkemmin sitä, mitä sinä oikein tunnet juuri nyt. Onko sinulla syvällisempiä tarpeita ja toiveita jotka vain odottavat täyttymistään, ja jotka eroavat mielen haluista. Ja jos tunnistat niitä, onnittelisit heti siitä itseäsi. Olethan oppinut erottamaan erilaisia tarpeita - tässä hetkessä. Ja vain läsnä olevassa hetkessä, tässä ja  NYT ne voivat myös täyttyä ja tyydyttyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyytymättömyys, tyytyväisyys, halu, tarve, tiedostaminen, tarkkaileminen

Ahdistaako ?

Tiistai 18.10.2011 klo 22:15

Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa sinua ahdistaa etkä tiedä, mikä ahdistaa, miksi ahdistaa ja että mistä oikein on kysymys. Ehkä saatat tuntea vain epämääräistä tunnetta, että jokin on vialla ja asiat vain eivät ole kohdillaan. Olosi on hämmentynyt, epämääräinen, levoton, jopa pelokas. Miten olisi viisainta menetellä  tällaisessa tilanteessa?

Jos olet yksin eikä sinulla ole mahdollisuutta saada opastusta tai ohjausta asiassa, voit kysyä itseltäsi: Kuinka voisin saada selkeämmän kuvan tästä asiasta? Mistä tämä tulee? Mikä saa aikaan tällaisen tunnetilan? Valitse vain yksi ongelma tai elämänalue johon keskityt, ja karkota kaikki muut ajatukset mielestäsi. Keskity kuuntelelmaan itsessäsi olevaa epämääräistä tunnetta ja ole halukas kuulemaan mitä tämä tunne haluaa sinulle kertoa.

Kuvittele laivaa, joka ui rannan tuntumassa ja yrittää löytää sopivaa paikkaa laskea maihin. On niin sankka sumu, ettei aluksen miehistö näe lainkaan eteensä. He eivät suinkaan jätä laivaa, vaan odottavat kärsivällisesti tekemättä mitään. Kun sumu alkaa hälvetä he odottavat edelleen kunnes rantaviiva ja yksityiskohdat erottuvat selvästi. Nyt he voivat ryhtyä toimeen, voivat rantautua ja laskea maihin.

Kun tavoittelet selkeyttä tapahtumien kulku on hyvin samantapainen. Aluksi uudet asiat näyttävät epämääräisiltä ja hämäriltä, mutta kun jatkat selkeyttämistä uusi, muodoltaan vielä selkiytymätön ajatus tai näkökulma alkaa hahmottua. Se on usein vain tunne, että jokin ei ole kohdallaan tämänhetkisessä tilanteessa. Mutta kun keskityt ja yrität eri tavoin pukea sitä sanoiksi ja kokeilet eri näkökulmia, palaset alkavat asettua vähitellen paikoilleen. Ahdistus johtuu useinkin siitä, että takertuu yksityiskohtiin eikä näe suurempaa kokonaisuutta. Löydettyäsi uuden näkökulman, saavutat selkeyden siinä asiassa.

Mitä selkeys merkitsee? Miksi siihen kannattaa pyrkiä? Se säästää paljon aikaa. Se saattaa säästää jopa monta hitaamman kehityksen vuotta. Mitä enemmän aikaa käytät selkeyden saavuttamiseen, sitä useammin saatat huomata toimivasi aivan toisin kuin muuten olisit tehnyt. Joka kerran kun pystyt vapautumaan yhdestäkin vanhasta ajatustottumuksesta ja löydät uuden ajattelutavan, saavutat lisää selkeyttä. Selkeyden saavuttaminen edellyttää elämän näkemistä suuremmassa mittäkaavassa, pitemmällä aikavälillä ja laajemmasta näkökulmasta.


1 kommentti . Avainsanat: ahdistus hämmennys, selkeyttäminen, selkeys

Mitä sinä tunnet tänään?

Keskiviikko 12.10.2011 klo 13:14

Oletko ajatellut tarkemmin mistä sinun elämäsi muodostuu. Muodostuuko se siitä onko sinulla töitä vai ei; onko sinulla ystäviä vai ei; onko sää ulkona hyvä vai ei; oletko rikas vai rahaton; nukuitko viime yösi hyvin vai et. Vai - mistä kaikesta elämäsi oikein muodostuukaan.

Väitän, että mikään ei ole niin merkityksellistä kuin se, mitä sinä juuri tällä hetkellä tunnet, sillä elämäsi muodostuu juuri siitä, mitä sinä tunnet nyt. Se, mitä sinä tunnet juuri nyt tarkoittaa sitä, että sitä sinä myös lähetät ulospäin. Siitä sinä puhut, sitä sinä ajattelet, sitä kaikkea sinä itsestäsi annat ja jaat. Jos jaat kielteisyyttä ja kurjuutta siihen samaan hengenvetoon sinä kaipaat ja vaadit rakkautta itsellesi, koska sitä sinä koet itseltäsi puuttuvan.

Miten voisit kokea yhä enemmän hyviä tunteita. Mten voisit saada sitä mitä kaipaat. Ajattele kaikkea sitä mikä on sinulle rakasta. Listaa näitä asioita peräjälkeen niin paljon kuin voit. Puhu siitä mitä rakastat. Ilmennä kaikkea sitä mitä rakastat. Tunne ja koe sitä mitä rakastat. Näin kykenet vähitellen tuntemaan yhä suurempaa rakkautta ja kiitollisuutta niitä asioita kohtaan jotka ovat sinulle rakkaita ja tärkeitä.

Se, mitä tunnet terveyttä, rahaa, työtä, ihmissuhteita tai mitä tahansa elämän osa-aluetta kohtaan, on hyvin tarkka kopio tai heijastus siitä mitä olet antanut suhteessasi niihin. Kaikki elämässäsi riippuu siitä, miltä sinusta tuntuu. Jokainen tekemäsi päätös pohjautuu siihen, mitä tunnet. Tunteesi ovat koko elämäsi ainoa liikkeelle paneva voima.

Kun saat olosi tuntumaan hyvältä, ajatuksesi automaattisesti ovat hyviä. Et voi olla hyvällä tuulella, jos ajatuksesi ovat kielteisiä. Et myöskään voi tuntea oloasi kurjaksi silloin kun ajatuksesi ovat positiivisia. Jos saat tuntumaan olosi hyvältä, sinun ei tarvitse kantaa huolta mistään muusta. Aina kun tunnet olosi hyväksi, voit olla takuuvarma siitä, että lähetät rakkautta ulospäin ja saat varmuudella rakkautta myös takaisin. Näin sinusta on tullut lähde rakkaudelle etkä tule koskaan kokemaan puutetta rakkaudesta tai mistään muustakaan todella tärkeästä elämässäsi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tunne, hyvä olo, rauha, rakkkaus

Elämmekö tässä hetkessä

Keskiviikko 28.9.2011 klo 12:11

Kysymys - elämmekö tässä hetkessä tulee sitä tärkeämmäksi mitä vanhemmaksi elämme. Elämän rajallisuus tulee päivä päivältä yhä selkeämmäksi ja selvemmäksi. Myös ajantaju muuttuu. Nuorena ajatteli, että keski-ikä ja vanhuus ovat jotain kaukaisuudessa olevia asioita. Se, että enää ei ajattele noin, johtuu juuri osaksi vanhenemisesta ja ajan kulumisesta.

Mutta on asiaan muitakin vaikuttavia tekijöitä. Yksi tekijä on se, että kykenee tajuamaan, oivaltamaan tämän hetken tärkeyden ja ainutlaatuisuuden. Tämä mahdollistuu vain siinä suhteessa kuinka paljon kyvykkyytesi tässä hetkessä elämiseen  on lisääntynyt ja kasvanut. Tämä onkin yksi suuri palkitseva tekijä tässä ajan saatossa. Tekemiseen liittyvät tekijät rajallistuvat ja kenties vähenevät, mutta olemiseen liittyvät tekijät voivat lisääntyä ja kasvaa. Tämä riippuu siitä, oletko herännyt edes osittain, tai että huomaat olevasi unessa lähes koko ajan.

Kysymys - elämmekö tässä hetkessä liittyykin mielestäni juuri tähän hereillä, valveilla olemiseen. Kautta aikain on ollut nk. herättäjiä jotka ovat nostaneet tämän kysymyksen esille ja pauhanneet tästä asiasta aikansa. Mielestäni tässä ajassa tämän asian esille ottaminen on vieläkin tärkeämpää kuin aikaisemmin. Näemme tätä valveilla, tietoisena olemista kenties yhä vähemmän - ja ei tietoisena olemista yhä enemmän. Tämä hetki on ainoa todellinen asia joka meillä on. Tosiasiallisisesti me voimme elää, kokea  syviä tunteita kuten iloa, rauhaa jne. vain nyt. Menneitten muisteleminen, tulevaisuudessa eläminen on lainaa tältä hetkeltä, joka aina heikentää mahdollisuutta elää tässä hetkessä.

Mistä tiedät, että nukut. Mm. siitä, elämä tuntuu pinnalliselta, hetkiseltä ja lyhytjännitteiseltä. Saatat innostua jostain hetkeksi, mutta yleensä koet elämäsi jotenkin tyhjäksi ja jopa raskaaksi henkisesti. Kaipaat yhä enemmän turvaa ja turvallisuutta antavia tekijöitä, ja vältät yhä enemmän nk. vaaratilanteita ja uusia haasteita jotka haastaisivat sinua muuttumaan asenteiltasi ja uudistumaan mieleltäsi. Saatat huomata turhautumisen, pettymyksen,jopa katkeroitumisen hiipivän yhä helpommin elämääsi ja näin kaventavasi elämän piiriäsi.

Mistä tiedät, että elät tässä hetkessä, eli olet valveilla - tietoisena. Elämäsi tuntuu kevyeltä, rennolta, mukavalta ja iloiselta. Olet innostuneen utelias ja tiedonhaluinen kuin pieni lapsi uusille asioille vaikka olisit iältäsi kuinka vanha. Kykenet nauttimaan tässä hetkessä olevista asioista ja olet mielelläsi tässä hetkessä eli läsnä. Tästä hetkestä on tullut ystäväsi ja haluat olla hyvissä väleissä tämän hetken kanssa. Et kaipaa menneisyydessä olevia asioita. Et jossittele enää ollenkaan menneistä tapahtumista. Et myöskään pelkää tulevaisuutta vaan suhtaudut siihen innostuneen uteliaasti. Huomaat olevasi myös hyvin kiitollinen kaikesta mitä olet saanut, mitä sinulla on ja mitä sinä olet.

Tiedätkö nyt missä ajassa eniten elät: menneisyydessä, tulevaisuudessa vai tässä hetkessä. Tee tästä hetkestä - läsnäolosta ystäväsi, niin huomaat elämäsi olevan kuin pääskysen lentoa - helppoa, kevyttä, iloista rentoa.

2 kommenttia . Avainsanat: läsnäolo, tämä hetki, ilo, tietoisuus

Todellinen johtajuus

Lauantai 26.3.2011 klo 8:46

Millainen ihminen  on sinun mielestä hyvä johtaja? Millaista johtajaa sinä haluaisit seurata? Mistä osaat erottaa sen ketä sinun kannattaa seurata ja kuunnella ja ketä ei? Tunnistatko tällaisia ihmisiä lähipiirissäsi tai kauempana? Saatat tuntea ihmisiä, jotka ovat hyvin vaikutusvaltaisia, joilla on paljon ihmisiä ympärillään, ja kuitenkin heidän seurassa ollessasi saatat tuntea olosi väheksytyksi, lannistetuksi tai syrjityksi. Olosi on jotenkin epämääräinen, hämmentynyt eikä ollenkaan mukava. Mistä luulet tämän johtuvan?

Onko sinulla ollut elämässäsi ihmistä joka on muuttanut elämääsi? On ollut hyvin innostavaa ja kannustavaa tuntea sellainen ihminen. Muistatko, miten hän käytti vaikutusvaltaansa? On hyvin tärkeää osata tunnistaa ihmiset jotka ovat täynnä valoa, sillä he voivat olla keitä tahansa. Opettele erottamaan ne, jotka ovat todella vaikuttavia ihmisiä ja täynnä hyvää tahtoa niistä jotka vain pitävät yllään voiman naamiota. Väitän todellisen voiman ja vallan olevan kykyä kannustaa, rakastaa, rohkaista ja auttaa ihmistä tuntemaan itsensä.

Nyt tarvitaan sellaisia esikuvia ja johtajia jotka ovat esimerkkejä myönteisestä vaikutusvallasta. Vaikutusvaltainen henkilö on sellainen, joka pystyy ohjaamaan tahtonsa korkeampaan hyvään. Se on todellista voimaa. Vaikka ihmiset puhuisivat kuinka syvällisesti ja viisaasti tahansa, jos et heidän seurassaan tunne kehittyväsi ja edistyväsi - ikään kuin olisit saanut kosketuksen syvempään olemukseesi - et ole kokenut todellista voimaa. Todellisen voiman voi nähdä silmistä. Todella voimakkaiden ihmisten katse on täynnä rakkautta ja he katsovat suoraan silmiin. Tunnet, että he todella välittävät sinusta. Tunnet, että he todella ovat läsnä.

Kohdista huomiosi ihmisiin, jotka ovat mukavia, ystävällisiä ja jotka kannustavat ja haluavat sinulle hyvää. Vedä heitä puoleesi. Olet varmasti kuullut sanottavan: "Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä." Se on voiman nöyrää ilmentämistä. Todella voimakkaat ihmiset ovat hyvin nöyriä. He eivät yritä tehdä vaikutusta. He vain ovat. Useimmiten he ovat hiljaisia, keskittyneitä ja tietoisia omasta ydinolemuksestaan. He tietävät, että kaikki ulkoinen on vain heidän sisäisen maailman vertauskuvaa. Ihmiset tuntevat latautuvansa ja uudistuvansa heidän seurassaan. Hakeudu yhä uudestaan juuri tällaisten ihmisten seuraan. 

7 kommenttia . Avainsanat: vaikutusvalta, voima, kannustus, rohkaisu

Keneen sinä luotat?

Perjantai 25.3.2011 klo 16:06

Tämä maailma on täynnä ns. asiantuntijoita. Yhä enenevässä määrin ilmaantuu mitä ihmeellisimpiä eri alojen asiantuntijoita, varsinkin mielen alueen asiantuntijoita. He kauppaavat asiaansa: " Osta minulta tämä idea, tämä asia tai tavara, tämä pilleri, tämä osaaminen, tämä uskomus - niin tulet onnelliseksi ja menestyväksi ihmiseksi."

Millaisen takuun he lupaavat myymälleen asialle? Huomaatko, että lähestulkoon eivät minkäänlaista. Vain konkreettiselle tavaralle voi saada takuuta jonkin ajan, senkin niin että tavarasi vain vaihdetaan uuteen ja toimivaan. Tässä tilanteessa ei enää kysytä saatko siitä menestyneisyyden tunnetta mitä luvattiin kun esinettä myytiin. Aineettomien hyödykkeiden tyytyväisyystakuista ei ole tietoakaan eikä siitä edes enää puhuta kun tuote on saatu myydyksi.

Kuinka tietoinen olet ostaessasi siitä mitä sinä ostat ja miksi sinä ostat kyseisen tuotteen tai asian? Kuinka tietoinen sinä voit olla siitä, että tarkalleen tiedät miksi mitäkin ja milloinkin ostat? Mikä tiedostamistaso sinulle riittää tässä? Kuinka paljon annat valtaa ulkopuolisille asiantuntijoille ja mainonnalle tässä? Kuinka paljon luotat heidän vakuutteluihinsa? Kuinka paljon sinun onnesi on toisen´taskussa´? Kuinka paljon vastuuta otat itsellesi ko. asiasta?

Kuinka paljon voit tavoittaa itsessäsi ja sisimmässäsi aluetta jota voitaisiin kutsua vaikka tyytyväisyyden pelloksi. Kuinka iso se pelto on nyt? Millaisessa kunnossa se on juuri nyt? Kuinka paljon elämässäsi sinulle on merkitystä sillä, että tämä tyytyväisyyden alue kasvaisi, olisi hyvin elävä ja voisi hyvin. Pitäisit hyvää huolta myös siitä, että peltosi saisi ravinnetta ja vettä riittävästi kukoistaakseen ja kasvaakseen. Huomaatko -  sinun sisimmässäsi on alue joka on ikiomasi ja jolle kukaan muu ei voi tulla käyskentelemään noin vain.

Voisitko voida antaa tällaisen tyytyväisyyden alueen kasvaa sisimmässäsi yhä enemmän ja runsaammin. Se kasvaa jos annat sille huomiotasi. Voisitko tarkastella kaikkea sitä mitä sinulle yritetään tarjota - tämän sisimmässäsi olevan hyvinvoinnin alueen kautta. Pitäsit siitä hyvää huolta. Tämän seurauksena huomaisit, että kuinka hyvin sinä voitkaan jo nyt ilman kyseisiä tavaroita tai asioita, riippumatta siitä mitä milloinkin sinulle tyrkytetään ja yritetään tarjota.

5 kommenttia . Avainsanat: asiantuntija, tyytyväisyys, tietoisuus, hyvinvointi

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »